Tulevan valtuustokauden yksi isoimmista teemoista tulee olemaan Haapajärven kouluverkkoa koskevat ratkaisut. Tehtävät päätökset määrittelevät kouluverkon rakenteen pitkälle tulevaisuuteen.
Päätöksen kannalta oleellista on arvioida, minkälainen paikka Haapajärven kaupunki on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Sillä niin pitkälle nyt tehtävät päätökset tulevat vaikuttamaan kaupunkiin ja sen asukkaisiin.
Näin vaalien alla asialla on helppo politikoida; käynnissä on vastakkainasettelu, jossa joko puolustetaan kyläkouluja henkeen ja vereen tai ollaan suoraan laittamassa kaikki yhteen nippuun. Minun mielestäni nyt on tärkeintä ottaa seuraavat asiat päätöksenteossa huomioon ja keskittyä siis puhtaasti faktoihin.
- Mikä on Haapajärven kaupungin väkilukuennuste tulevien vuosikymmenien aikana, sanotaan nyt vaikka 10-20 vuoden ajanjaksolla? Kaupungin väkiluku on jatkanut tasaista laskuaan jo pitkään, eikä ole näköpiirissä mitään sellaista, että käänne olisi tapahtumassa. Ilmiö on kaikkialla sama; kaupungistuminen etenee. Se ei ole tykkäämisasia tai mielipide, vaan fakta. Tätä eivät vain kaikki halua myöntää.
- Mikä on Haapajärven koulujen oppilasmäärä tulevina vuosina? Otetaan tarkastelussa huomioon kokonaisuus ja alueittainen jakaantuminen. Me näemme jo syntyvyystaulukoista sen, montako lasta meillä on aloittamassa esikoulun 6 vuoden kuluttua jne. Tämäkin on fakta. On mahdollista, että paikkakunnalle muuttaa lapsiperheitä, mutta on epätodennäköistä, että väestökehitys muuttuisi niin merkittävästi, että sillä olisi kokonaisuuden kannalta merkitystä. Vastaavasti paikkakunnalta muuttaa pois lapsiperheitä työn perässä muualle Suomeen.
- Mikä on kaupungin koulurakennusten korjausvelka? On erittäin tärkeää, että kaikki lapset ja nuoret saavat opiskella terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Tehdään luotettavat kuntoarviot kaikkiin käytössä oleviin koulukiinteistöihin ja tehdään pitkän tähtäimen arvio lähivuosien odotettavista korjaustarpeista. Eli mustaa valkoisella milloin mikäkin koulurakennus tulisi remontoida ja kuinka paljon tämän remontin kustannusarvio on. Samalla saadaan ajantasainen tieto, ovatko kaupungin koulurakennukset kunnossa.
- Mikä on kustannustaso euroissa / oppilas? Tarkastellaan nykytilanne kokonaisuutena ja alueittain. Kustannuksissa pitää lähivuosina säästää, mutta ei lasten ja nuorten oppimistuloksien kustannuksella. Pitää tarkastella kuitenkin luokkakokoja.
Edellä esitettyjen kohtien perusteella tarkastellaan realististen kustannuslaskelmien kautta, mikä on uudisrakentamisen ja edellä mainittujen rakennusten korjausvelan suhdeluku ja mikä olisi kokonaisuuden kannalta järkevää pitkällä tähtäimellä. Onko ratkaisu yksi iso yhtenäiskoulu, jonka yhteydessä on liikuntatilat ja muut vastaavat harrastetilat, jonka käyttöaste on korkea, liikenneyhteydet sujuvat ja esimerkiksi ruokahuolto keskitetty? Vai onko meillä jatkossakin vielä kyläkouluja keskustan koulun lisäksi?
Olen ollut mukana useissa koulurakentamisen hankkeissa työurallani ja kokemuksesta tiedän, että päätös ei takuulla tule olemaan helppo. Kaiken lisäksi tulee muistaa, että oli päätös mikä hyvänsä, ei uudisrakentaminenkaan tapahdu hetkessä. Pelkkä suunnitteluvaihe rakennuslupineen, kilpailutuksineen ja niin edelleen kestää 6-9kk. Varsinainen rakentaminen kestää kilpailutuksineen ja valitusaikoineen kokemukseen perustuen 18-24kk.
Edetään tutkittuun tietoon pohjautuen, reilusti keskustellen, vaihtoehdot tutkien. Puhalletaan kerrankin yhteen hiileen.